Entisajan isännät useimmiten keittivät saapasrasvansa itse, ja resepti oli jokaisen oma tarkkaan varjeltu salaisuus. Yleensä saapasrasva kuitenkin sisälsi lampaan- tai porontalia, tervaa ja pihkaa. Tällaisella rasvalla kyllästetyt nahkasaappaat kestivät vaikka päivän uitolla vedessä seisomista…

Ajat ovat muuttuneet ja lapikkaat vaihtuneet bootseihin ja maihareihin. Yksi asia on silti entisellään: nahkajalkine ja -asuste kaipaa edelleenkin säännöllistä hoitoa pysyäkseen kunnossa. Vanhanajan Nahkarasva soveltuu erinomaisesti myös laukkuihin, nahkasohviin sekä valjaisiin ym. pintanahkatuotteisiin.

Vanhanajan Nahkarasva sisältää kasvirasvoja, tervaa, mehiläisvahaa ja hapettumisen estoainetta. Se imeytyy hyvin nahan sisään eikä jätä pintaa tahmeaksi. Rasva levitetään nahalle tasaisesti pehmeällä kankaalla. Vaha jättää pinnalle kevyen silkinkiillon. Jos halutaan kyllästää nahka syvemmältä, pintaa voi lämmittää varovasti esim. hiustenkuivaajalla. On silti hyvä pitää mielessä vanha sanonta: missä voi sulaa, siinä nahka palaa.

EI mokkanahalle eikä nupukille